what's happening in here?

Blogissa ei ole viime aikoina juuri tapahtunut, luultavimmin sen takia että täällä meillä kyllä tapahtuu.

Kuten että lähes joka kerta kun on laittanut pikku-An sänkyyn, menee hetki ja huoneesta kuuluu: "Mitä täällä oikein tapahtuu?" No-o, mitä siellä sitten oikein tapahtuu: sänky on tyhjennetty kaikesta. Siis aivan kaikesta, myös patjasta (melkein tekisi mieli joskus vakoilla, että miten pieni mies oikein tekee tuon patjanpoistamistemppunsa).

Ja ennen kuin ehtii edes torua, taapero tekee sen puolestasi: "Voi Akkanen!" Että esimerkiksi sellaista täällä tapahtuu.

There hasn't been much happening in the blog lately, probably since all the action is here at our place.

Like almost every time after AJ is put into his bed, after a while we hear: 'What's happening in here?' Well, what's happening in there: the bed is totally empty. Not even the mattress left (I would actually love to see how he does it).

And he will discipline himself before one has had the opportunity: 'Oh you little Akka!' So that's an example of what's happening in here.

driving my harley-davidson

Iso-An mielestä meidän uudet kaksosrattaat Lontoossa ovat kuin "olisi vaihtanut pienen skootterin Harley-Davidsoniin". Erittäin mielenkiintoista. Itsestäni liikkuminen näiden kanssa tuntuu lähinnä kuin ajaisi yhdistelmärekkaa Lontoon kapeille kaduilla, peruuttaen.

Taksia ja bussia ollaan jo näillä testattu. Mahtuvat taksin ovesta sisään ilman että pitää laittaa kasaan ja bussissa kuski käski vankkurit nähtyään käyttämään keskiovia, emme siis edes yrittäneet tunkea etuovesta sisään.

Kyseiset rattaat (jos tällä myyntipuheella joku sattui kiinnostumaan): Maclaren Twin Techno ja vauvalle lisävarusteena Technoihin sopiva pehmeä kantokoppa.

In Mr A's opinion our new twin buggy here in London is just like as if he'd be driving a Harley-Davidson instead of the old scooter. Interesting. For me the feeling is more like reversing a truck on the narrow streets of London.

Our twin buggy (just in case someone got interested): Maclaren Twin Techno and a soft carrycot for the bebe.

happy friday portrait

Päiväkerhossa on luonnollisesti askarreltu tällä viikolla (sen lisäksi että on opetultu maanosia ja niiden eläimistöä - huh, kiitettävästi ainakin haastetta!), mutta esittelyyn päätyi tämä post it -lapulle syntynyt "äidin naama". Upea, sanoo hän täältä lapun takaa.

Naturally there's been lots of painting at the nursery this week (plus learning the continents and their animals - challenging enough?!), but I had to present this post it with 'mum's face' on it. Splendid, says she behind the paper.

last of spring

Tänä vuonna kevät (vuodenajoista ehdoton suosikkini) meni osaltani täysin ohi. Helsingissä se ei ollut vielä oikein kunnolla alkanut ennen pääsiäistä ja täällä Lontoossa ollaan jo jotakuinkin kesässä; magnolian kukkiakin on enemmän puun juurella kuin puussa.

Ja hei, kivaa vappua kaikille juhlijoille - täällä on ihan vaan tavallinen keskiviikko.

This year I kind of totally missed the spring (my favorite season). In Helsinki it had hardly began before Easter and in London it's already kind of summer; there's more magnolia's blossoms on the ground than in the trees.

And hey, have a happy May Day, all of you celebrating it today.

happy friday from a pink pig

Tämä viikko ollaan totuteltu taas elämään Lontoossa, kyllä se tästä (varmaan).

Pikku-A on palannut päiväkerhoonsa ja ilmeisesti viikon teemana on possut, lukuläksynä (juu ei mitään pehmeää aloitusta) kun on How big is a pig -kirja ja kotiintuomisena oli tämä. Kivaa viikonloppua!

We're trying to get used to the life in London again.

AJ's back in the nursery and I guess the theme of the week is pigs, we're reading How big is a pig and this is what he's made this week. Happy weekend, folks!

flower girl aka lil sis

Kukkaistyttömme ristiäisiä juhlittiin viime viikonloppuna, joten kai olisi aika keksiä nimi hänelle myös tänne blogiin. Olkoon se pikku-Sisko. Huomenna pikku-Sisko pääsee ekaa kertaa viihdyttämään rajavartioston henkilökuntaa passikuvansa kanssa; Lontoo kutsuu.

(Niksipirkkavinkki: ristiäisissä kastemaljan jalan ympärillä olleella kukkaseppeleellä voi seuraavana päivänä kukittaa vauvan.)

Our flower girl has a name now, so I guess it's time to name her also here in my blog. Let's call her Lil Sis. And tomorrow Lil Sis will entertain boarder guards with her passport photo for the first time; London calling.

pussy willows

Näitä pajunkissoja (no okei, käytin kuvankäsittelyohjelmaa rajummalla kädellä, näyttävät livenä vielä paljon harmaammilta ja tylsemmiltä) olen tuijotellut lukemattomia tunteja keittiön ikkunasta maaliskuun alusta saakka imettäessäni vauvaa tai käyttäessäni rintapumppua, joten oli ihan pakko ikuistaa ne tänne muistojen kirjaan. Ja näiden pajunkissanpentujen (pikku-An termejä) myötä oikein iloisia alkavia pääsiäispyhiä kaikille!

I've been staring these pussy willows several hours since the beginning of March while breast feeding bebe or expressing, therefore I just had to immortalize then in here. And with these pussy willow kittens (like AJ calls them) I wish you happy Easter days!

kind of a bed & no breakfast

Kun on nukkunut Lastenklinikan lattialla muutaman yön niin tietää, miksi me tarvitsemme Helsinkiin uuden lastensairaalan. Talkoisiin voi osallistua täällä

Mutta vajetta puitteissa korvaa kyllä ihan loistava henkilökunta. Ei voi kuin ihailla ammattitaitoa ja asennetta.

(P.s. Tässä vaiheessa vauva oli jo niin hyvässä kunnossa, että olin napannut sen nukkumaan viereeni patjalle -kuten kuvastakin näkee. P.p.s. Ja nyt loppuu tämä sairaaladokumentaari, ensi kerralla jotain ihan muita juttuja.)

After spending a few nights on the floor of the children's hospital one gets quite a good picture why there's a need for a new children's hospital in Helsinki. You can show your support in here

But the staff makes up any shortage in the surroundings. I cannot but admire their professional skills and attitude.

(P.s. At this stage bebe was already so well recovered that she was sleeping with me on the mattress - as you can see from the picture. P.p.s. This will be the last story from the hospital visit, next time something totally different.)

icu

Tältä näyttää Lastenklinikan K9-teho-osastolla. Siinä vaiheessa kun vauva siirrettiin infektio-osastolta teholle, olin kyllä hyvin suruissani (harvalla yhtä hyvää tarkoittavista paikoista on muuten niin negatiivinen sointu kuin tällä) ja jo perumassa ristiäisiä, lentolippuja Lontooseen, kesälomasuunnitelmia (you name it...), sillä en uskonut kovin nopeaan toipumiseen.

Vuorokausi teholla riitti, ja sieltä kun vauva pääsi takaisin infektio-osastolle, niin meni kolme vuorokautta ja me oltiin kotona. Varsinainen ihmeparantuminen.

This is how it looks like at the ICU in the children's hospital in Helsinki. Baby spent one day in here and after getting back to the infection ward it took only three days and we were able to return back home. Kind of a miracle recovery.

happy homecoming

Rs-virushan se sitten kuitenkin oli. Siitä käytiin toipumassa Lastenklinikalla, ja kotiinpaluu tuntui ehkä vielä suloisemmalta kuin synnytyssairaalasta. Iloista sunnuntaita!

It was rs-virus after all. The homecoming from children's hospital was even more sweet than baby's first homecoming from hospital. Happy Sunday folks!